Mitä sijoittamisesta saa sanoa?
Saako kaveria opettaa sijoittamaan? Onko sallittua puhua omasta suosikkiyhtiöstä omassa sijoitusblogissa? Onko kahvihetki kaverin kanssa sittenkin sijoitusneuvontaa?
Sijoittamisesta puhutaan yhä enemmän julkisuudessa, ja varmasti lähes jokaiselta innokkaammalta osakesäästäjältä on tultu kyselemään sijoitusvinkkejä. Vaikka tämä on usein vain kavereiden vitsailua, on todellisuuden sijoitusneuvonta tarkasti säännelty vain osaamisen ja toimiluvan omaaville ammattilaisille.
Finanssivalvonta on sijoitusneuvontaa koskevissa ohjeissaan todennut, että sijoitusneuvontaa antavan on hankittava ennen palvelun tarjoamista riittävät tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta, instrumenttia koskevasta sijoituskokemuksesta sekä sijoitustavoitteista. Sijoitusneuvojan tulee antaa neuvoja aina vain asiakkaan edun mukaisesti.
Sääntelyllä pyritään estämään väärinkäytöksiä, kurssimanipulaatioita ja muita epärehellisyyksiä, joihin rahoitusalalla on aikojen saatossa törmätty. Tavallisen osakesäästäjän arjessa eivät nämä rajoitukset tule tielle, mutta sijoitusmaailmassa enemmän pyörimällä törmää jopa vainoharhaiseen varovaisuuteen säännösten kanssa.
Jos kavereiden jatkuva sijoitusohjeiden kysely ärsyttää, moni ratkaisee tilanteen heittämällä linkin tuttuun sijoitusblogiin tai podcastiin. Verkkomateriaalit ovat helposti saatavilla ja niillä vastuu kaverin sijoituspäätöksistä siirtyy jollekin toiselle. Tällöin kaveri ei voi tulla valittamaan sinulle hävittyään Talvivaaraan kaikki sijoittamansa rahat.
Nousukauden kurssikehitys on saanut monet tavalliset sijoittajat ryhtymään oman elämänsä osakeanalyytikoiksi. Kaikki eivät kuitenkaan ole muistaneet tutustua alan eettisiin ja lakiteknisiin määräyksiin. Myös sosiaalinen media ja lukuisat verkon sijoitusyhteisöt ovat ruokkineet tämänkaltaisten matalamman kynnyksen analyysien leviämistä.
Vaikka sijoitusbloggaamisessa ei ole mitään väärää, on piensijoittamisen nousu julkisuuteen avannut myös mahdollisuuden manipuloida kursseja. Pienivaihtoinen osake voikin pahimmillaan reagoida todella suuresti yksittäiseen blogikirjoitukseen tai sijoituskouluttajan kommenttiin. Osakesäästäjien puheenjohtaja Timo Rothovius korostaakin kriittisen lukutaidon merkitystä, erityisesti blogikirjoitusten osalta: niiden valvonta on olematonta, joten sisältö voi olla mitä tahansa, ja pahimmassa tapauksessa jopa tahallisen harhaanjohtavaa.
Ruotsissa onkin lähivuosina tullut ilmi muutamia tapauksia, joissa sijoitusbloggaajia on tuomittu sopimattomasta markkinavaikuttamisesta. Bloggaajat olivat ensin ostaneet osakkeita, sen jälkeen suositelleet osakkeita blogissaan ja lopulta myyneet omistuksensa hyvällä voitolla. Ruotsin syyttäjänä toimiva Jan Leopoldson totesikin Kauppalehdelle 20.1.2018, “Jos blogiteksti on harhaanjohtava ja tarkoituksena on ollut ostaa halvalla ja myydä kalliilla, niin se voidaan katsoa rikokseksi”.
Koulutuksellinen materiaali on kuitenkin yhtä sallittua kuin aina aiemminkin. Vastuulliset ja ammattitaitoiset sijoituskouluttajat osaavat tukea piensijoittajien omaa päätöksentekoa ja tasapuolisesti tarjota työkaluja omiin sijoituspäätöksiin. Esimerkiksi Osakesäästäjät järjestää vuosittain kymmeniä koulutustapahtumia, joissa tarjolla on vastuullista ja puolueetonta sijoituskoulutusta.
Tavallisen sijoittajan ei siis tarvitse olla huolissaan. Finanssivalvonta ei kiellä kaveriporukan sijoituskerhoja tai spontaaneja kahvipöytäkeskusteluja. Sijoittamisesta saa ja tuleekin puhua. Puhe on ongelmallista vasta, kun kuulijoita on useita satoja, viesti on harhaanjohtavaa tai puhe voi muutoin vaikuttaa merkittävästi markkinoihin