
Friluftsbad ska användas som vinterbadplatser
I Helsingfors växer bastukulturen och vinterbad i popularitet, men möjligheterna för dessa är begränsade. Ett snabbt och rimligt prissatt sätt att öka kapaciteten för vinterbadplatser och bastur är att utöka friluftsbadens användningsperiod till vintersäsongen.
Lähiluonnon suojelu ei riitä – uutta lähiluontoa Helsinkiin
Lähiluonnon suojelu ei yksin riitä Helsingin vehreyden ja viihtyisyyden turvaamiseen, vaan meidän täytyy aktiivisesti tehdä uutta lähiluontoa seuraaville sukupolville. Kaupungin kasvaessa on meidän suunnitelmallisesti luotava uusia laadukkaita metsä- ja viheralueita sinne, missä niitä ei vielä ole.
Mitä mieltä kaupunkibulevardeista – vastaukseni vaalikoneeseen
Perusteellisemmat vastaukseni viiden kaupunginosayhdistyksen yhteiseen kaupunkibulevardeja koskevaan vaalikoneeseen. Vaalikoneen taustalla on Käpylän, Metsälän, Oulunkylän, Maunulan ja Pakilan kaupunginosayhdistykset.
Bänkar gör staden mer mänsklig och tillgänglig
Att gå i staden handlar inte bara om att förflytta sig från punkt A till punkt B. Det handlar om att upptäcka, stanna upp och mötas. För detta behöver vi bänkar – platser där man kan slå sig ner för att betrakta stadens liv eller vila en stund under shoppingturen.
Sauna on jokaisen suomalaisen työhyvinvointikeskus
Vanhoissa sanonnoissa piilee usein viisauden siemen. Sauna on köyhän apteekki ja sairauksia on viinan ja tervan lisäksi hoidettu saunalla. Saunassa on historian saatossa synnytty ja kuoltu. Vaikka terveydenhuolto on kehittynyt, niin saunan terveysvaikutukset eivät ole kadonneet mihinkään.
Sauna erikseen tai yhdistettynä avantouintiin on juuri sitä, mitä nykyajan toimistotyöläinen tarvii: stressitasot laskevat, unenlaatu paranee ja mieli kirkastuu. Lisäksi julkisten saunojen yhteisöllisyys tuo etätöissä nuutuvalle ihmiselle sosiaalista vuorovaikutusta.
Lisää saunoja Helsinkiin – kuusi konkreettista toimenpidettä
Saunominen ja sen yhteydessä tai erikseen harrastettava talviuinti ovat sosiaalisia ja terveyttä edistäviä harrastuksia, joiden suosio kasvaa kohisten. Valitettavasti Helsingin nykyiset julkiset ja yhdistysmuotoiset yleiset saunat eivät pysty vastaamaan kasvavaan saunojien määrään ja talviuinti onnistuu monessa paikassa lähinnä pakkasessa värjötellen ilman saunaa.
Näin kaupunkipäättäjä voi rakentaa kauniimpaa kaupunkia
Kaupunkien arkkitehtuuri ei ole vain teknisiä ratkaisuja ja tehokkuutta, vaan myös esteettistä kokemusta, joka vaikuttaa suoraan asukkaiden hyvinvointiin ja ympäristön vetovoimaan. Helsingin kasvu mahdollistaa sen, että päättäjillä on vipuvartta vaatia rakennuttajilta kauniita ja visuaalisesti miellyttäviä ympäristöjä, jotka kestävät aikaa ja houkuttelevat uusia asukkaita.
Jalkakäytävien kunnossapito jää pyöräteiden ja autoteiden jalkoihin
Me kaikki olemme jalankulkijoita. Emme vain silloin, kun kävelemme koko matkan kotiovelta kauppaan, vaan joka päivä, kun määränpäässä hyppäämme pois raitiovaunun kyydistä, jätämme auton parkkihalliin tai polkupyörän pyörätelineeseen.
Yöllinen joukkoliikenne tekee kaupungista turvallisemman
Pikkujoulukausi tuo Helsingin keskustan täyteen yöllistä elinvoimaa tuoden näkyviin sen, miten tärkeää öisin toimiva joukkoliikenne on. Kyse ei ole vain liikkumisen sujuvuudesta, vaan myös kaupungin turvallisuus vahvistuu joukkoliikenteen ansiosta.
Ostosten teko olisi mukavampaa, jos takin voisi jättää narikkaan
Talvisin kaupungilla liikkuessa lämmin pukeutuminen on välttämättömyys, mutta hiki nousee pintaan, kun toppatakki päällä pyörii kivijalkakauppojen kapeissa hyllyväleissä. Automarketit houkuttelevat asiakkaita pysäköintihalleihin, jolloin päällystakin voi jättää autoon. Kantakaupungin kaupoilla tätä etua ei ole, sillä suurin osa asiakkaista saapuu julkisilla tai kävellen.